{"id":368,"date":"2009-10-01T08:53:04","date_gmt":"2009-10-01T05:53:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/?p=368"},"modified":"2009-10-01T08:53:04","modified_gmt":"2009-10-01T05:53:04","slug":"iiro-virtasen-raportti-mm-kisamatkasta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/?p=368","title":{"rendered":"Iiro Virtasen raportti MM-kisamatkasta"},"content":{"rendered":"

Iiro Virtasen kivinen tie kansainv\u00e4listen kisalavojen l\u00e4pimurrolle ja suomenenn\u00e4tyksen rikkomiseen<\/h3>\n
\"Mitali
Mitali kaulassa<\/figcaption><\/figure>\n

Yleis\u00f6n pyynn\u00f6st\u00e4 tein t\u00e4llaisen ”pienen” jutun viimeisest\u00e4 kisa- ja treenivuodestani junioreissa, eli alle 23-vuotiaissa vuonna 2009.\u00a0Ei mik\u00e4\u00e4n \u00e4idinkielen kirjoitelma, mutta yritt\u00e4k\u00e4\u00e4 saada selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Viimeinen vuosi kes\u00e4st\u00e4 2008 kes\u00e4\u00e4n 2009 treenattiin todella kovaa ja\u00a0alkut\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 oli viimeisen\u00e4 junnuvuotena oman sarjani (alle 23-v\u00a067.5kg) suomenenn\u00e4tyksen rikkominen. Vaikka tavoite oli kaukana, koska\u00a0paras kisaenn\u00e4tykseni oli 142,5 kg maaliskuun 2008 miesten SM-kisoista\u00a0ja 166 kg olisi silloin riitt\u00e4nyt enn\u00e4tykseen. Mutta se tavoite oli\u00a0otettava. P\u00e4\u00e4tavoitteet olivat siis junioreiden SM-kisoissa,\u00a0koska ne olisivat omat viimeiset junnujen SM-kisani ja siell\u00e4 oli tarkoitus r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pankki. Panoksena mm. MM-kisalippu alle 23v MM-tulosrajan rikkovalle suomenmestarille.<\/p>\n

Voimataso nousi hyv\u00e4\u00e4 tahtia kun panostin t\u00e4ysill\u00e4 treenaamiseen ja\u00a0j\u00e4tin viikonloppujen hauskanpidot kavereiden kanssa l\u00e4hes kokonaan
\npois. Lis\u00e4ksi loppuvuodesta tuli tieto historian ensimm\u00e4isist\u00e4 junioreiden penkin MM-kisoista. Tieto oman sarjani 152,5 kilon MM-tulosrajasta tuotti aivan hirve\u00e4n lis\u00e4latautumisen treenaamiseen. MM-kisoihin oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4! Tieto kahdesta muusta jo vuotta aikaisemmin 160kg nostaneesta kilpailijasta hermostutti. Tiesin, etten ole ainakaan etuly\u00f6ntiasemassa, takaa pit\u00e4\u00e4 tulla ja kovaa ohi, jos mielii MM-kisoihin edustamaan Suomea.<\/p>\n

Loppuvuodesta 2008 penkkikunkkukisoissa oli tullut jo hurja parannus\u00a0155kg eli uusi oma enn\u00e4tys, vanha Rauman enn\u00e4tys parani kerralla 10 kg.\u00a0Viimeiseen nostoon viel\u00e4 lastattiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ep\u00e4virallinen SE-\u00a0rauta 166 kg. Se j\u00e4i kuitenkin viel\u00e4 puolitiehen, joten kovaa treeni\u00e4 oli\u00a0jatkettava entist\u00e4 intensiivisemmin, jotta helmikuun junioreiden SM-kisoissa sama rauta tulisi yl\u00f6s.<\/p>\n

Tammikuu 2009. Valmistautuminen helmikuun alun Pietarsaaren alle 23-vuotiaiden SM-kisoihin oli edennyt t\u00e4ydellisesti. 170 kg rinnasta yl\u00f6s\u00a0pariin otteeseen treeneiss\u00e4, joten SE:n tekeminen n\u00e4ytti vihdoin\u00a0mahdolliselta! Paineet ja odotukset kisoihin olivat kovat.Sielt\u00e4 l\u00e4hdettiin hakemaan suomenmestaruutta, suomenenn\u00e4tyst\u00e4 ja\u00a0MM-kisapaikkaa, mink\u00e4 lunastaa vain voittaja!<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 muutakaan olisi voinut odottaa silloin, kun pit\u00e4isi\u00a0loistaa. Kisaviikon alussa luultavasti liika rasitus, stressi ja\u00a0latautuminen tekiv\u00e4t tepposensa ja sairastuin mahatautiin. 2-3 p\u00e4iv\u00e4\u00e4\u00a0kest\u00e4nyt tauti sai miehen laihtumaan l\u00e4hes 5 kiloa, joten ei hyv\u00e4lt\u00e4\u00a0n\u00e4ytt\u00e4nyt tulevan viikonlopun SM-kisoja ajatellen. En ollut\u00a0todellakaan nostokuntoinen, mutta pakko sinne oli silti l\u00e4hte\u00e4\u00a0nostamaan ja tekem\u00e4\u00e4n parhaansa. Painoa kisapuntarilla kahden\u00a0p\u00e4iv\u00e4n tankkauksella oli 66,2 kg. No sain sent\u00e4\u00e4n tuloksen tehty\u00e4, 145 kg\u00a0ja sill\u00e4 SM-pronssia. Voittaja Ahonen paransi viel\u00e4 suomenenn\u00e4tyst\u00e4\u00a0puolella kilolla 165,5 kiloon ja hopeallekin nostanut sai nostettua MM-\u00a0rajan 152,5 kg, joten pettymys oli sanoin kuvailematon – MM-paikka oli\u00a0omasta mielest\u00e4ni siin\u00e4 vaiheessa menetetty. Toki viel\u00e4 olisi tulossa miesten SM-kisat, jossa hyv\u00e4 tulos my\u00f6s huomioitaisiin. Silti tuntui valinta olevan mahdoton, koska tuloksen pit\u00e4isi olla siell\u00e4 sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 valinnoissa teht\u00e4isiin poikkeus ja Suomesta valittaisiin kaksi nostajaa samaan sarjaan kilpailemaan MM-tittelist\u00e4. Tiesin kuitenkin, ett\u00e4 pystyisin siihen ja se pienikin mahdollisuus sai nousemaan mahataudin kourista ja junnujen SM-kisojen pettymyksest\u00e4.<\/p>\n

Lupasin itselleni onnistua miesten SM-kisoissa, jotka olivat alle 2 kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Aikaa ei tosin ollut paljoa saada tulostaso\u00a0nousuun ja paino takaisin. En\u00e4\u00e4 ei ollut varaa tuottaa pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n pettymyst\u00e4 Ideaparkissa j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 miesten SM-kisoissa. Muuten j\u00e4isiv\u00e4t MM-kisat k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 ja ne kisathan olivat kuitenkin selv\u00e4 vuoden
\nykk\u00f6stavoite!<\/p>\n

Miesten SM-kisaranking ilmoittautuneiden kesken julkaistiin Suomen\u00a0voimanostoliiton sivuilla ja olin vasta 10. sijalla, joten yleisesti ajateltiin, etteip\u00e4 minulla kauheita mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 mitalisijoille olisi. Vaikka viime vuonna miesten kisoista hopeaa tulikin, t\u00e4n\u00e4 vuonna taso oli huomattavasti korkeampi! Ja parempi ehk\u00e4 niin. Nyt pystyin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kisaamaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itseni kanssa MM-paikasta. Aloituspainoksi pantaisiin suoraan 160 kg ja se rauta olisi jo niin kovaa luokkaa, ett\u00e4 liiton miehet eiv\u00e4t voisi olla mitenk\u00e4\u00e4n valitsematta. Olisihan se vain 5,5kg alle SE:n. Laihdutus meni nappiin, paino 67.3kg.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen nosto meni kuitenkin pipariksi! Kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4 naksahti nostaessa\u00a0ja teki todella kipe\u00e4\u00e4 ja tanko j\u00e4i puoleenv\u00e4liin. Osittain johtui se\u00a0my\u00f6s siit\u00e4, kun lihakset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ihan kylm\u00e4ksi omaa nostovuoroa odotellessa. Niit\u00e4 vuoroja kun ei ikin\u00e4 tarkkaan tied\u00e4. Olo oli todella tuskainen ja ajattelin ettei t\u00e4ss\u00e4 voisi TAAS k\u00e4yd\u00e4 n\u00e4in. Itseluottamus oli aivan maissa, mutta kun katsoin tulostaulua, niin huomasin 160 kilon\u00a0riitt\u00e4v\u00e4n kisan k\u00e4rkipaikalle. Pakkohan siin\u00e4 oli alkaa kilpailla. Toinen nosto edess\u00e4. Tarvittiin hirve\u00e4 itseluottamuksen nostaminen, sill\u00e4 jos\u00a0t\u00e4m\u00e4 rauta ei tulisi, olisi MM-paikka menetetty ja kaikki kova panostus olisi mennyt aivan hukkaan. Siis uudestaan 160 kg tangossa, suuret kannustukset yleis\u00f6lt\u00e4 ja tulihan se yl\u00f6s! Riemu oli katossa, MM-paikka korvilla ja miesten kisan k\u00e4rjess\u00e4! Viimeiseen nostoon laitettiin 167,5 kg. Se olisi uusi SE. Se ei kuitenkaan tullut viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta ei olisi vaikuttanut lopputulokseenkaan. Koko kisan viimeiseen nostoon asti\u00a0olin k\u00e4rjess\u00e4, kunnes Nikkil\u00e4 sai viimeisell\u00e4\u00e4n tuloksen(mm. miesten sarjan MM-mitalisti). Mutta hopeaa tuli kuitenkin! Odotukset ylitettiin ja se tehtiin, mit\u00e4 piti. Noustiin pahasta pettymyksest\u00e4 voittoon! T\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4 urheilun riemujuhlaa parhaimmillaan.<\/p>\n

Maajoukkuevalmentaja tuli kisan j\u00e4lkeen onnittelemaan MM-tulosrajan\u00a0ylityksest\u00e4 ja tuoreesta miesten SM-hopeasta samalla kysyen olisiko minulla halukkuutta l\u00e4hte\u00e4 edustamaan Suomea MM-kisoihin Tshekkeihin\u00a0hein\u00e4kuussa. Vastasin tietysti, ett\u00e4 tottakai on. Mutta en uskaltanut\u00a0innostua viel\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4, kun tiesin yhden nostajan nostaneen kuitenkin enemm\u00e4n. Ja lopulta h\u00e4n sanoikin, ett\u00e4 valinta ei ole viel\u00e4 varma, vaan ett\u00e4 nostajat p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n seuraavassa liiton kokouksessa, jossa valitaan kaikki Suomen edustajat kisoihin. Joka p\u00e4iv\u00e4 siin\u00e4 tuli sen j\u00e4lkeen selailtua liiton sivuja josko tieto jo sinne ponnahtaisi valituista MM-kisoihin l\u00e4htij\u00f6ist\u00e4. Vihdoin er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna her\u00e4tty\u00e4ni k\u00e4vin katsomassa ja siell\u00e4 oli kaikkien valittujen nimet etusivun linkin alla. Ja kyll\u00e4 kylm\u00e4 hiki tuli sit\u00e4 avatessani. Siell\u00e4 komeili kahden nostajan nimi alle 23-vuotiaiden 67,5 kg sarjan edustajana ja toinen niist\u00e4 olin min\u00e4!! Meinasi siin\u00e4 tapetit irrota seinist\u00e4, kun tuli huudettua ja soitettua kaikille tutuille MM-valinnasta.<\/p>\n

Siit\u00e4 paikasta l\u00e4htien aloin treeniohjelman ja kilon tarkkuudella tehdyn loppuviimeistelyjakson (”hermotus”)suunnittelun ja tein ohjelmasta
\ntodella rankan. P\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 pakotan itseni tekem\u00e4\u00e4n kaikki\u00a0penkkisarjatkin 5 kg isommilla painoilla kuin juuri ennen miesten SM-
\nkisavalmistautumista, vaikka nekin painot oli suunniteltu jo aivan tappiin asti ja nyt olisi vain 3kk aikaa treenata. Ajattelin, ett\u00e4 ei
\n160 kilolla siell\u00e4 p\u00e4\u00e4se mihink\u00e4\u00e4n palkinnoille – kymppi olisi pakko repi\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vaikka v\u00e4kisin! Ja tottakai takaraivossa py\u00f6ri my\u00f6s ns.
\nykk\u00f6snostajan voittaminen eli junioreiden suomenmestarin p\u00e4\u00e4nahka. H\u00e4nell\u00e4h\u00e4n oli hallussaan nykyinen SE. Voisiko paljon parempaa\/pahempaa kilpakumppania en\u00e4\u00e4 saada…?! Vaikka molemmat Suomea edustaisimmekin, niin n\u00e4yt\u00f6nhalut kunnosta olivat kovat junnujen SM-kisojen pettymyksen takia. Revanssi olisi tulossa ja paljon kovemmilla, kansainv\u00e4lisill\u00e4 nostolavoilla, miss\u00e4 tosinostajat vasta punnitaan.<\/p>\n

Pari kuukautta eteenp\u00e4in ja treenit meniv\u00e4t hyvin ja suunnitelman\u00a0mukaisesti. IPF-kotisivuilla julkaistiin ilmoittautuneiden
\nennakkoranking, mik\u00e4 oli todella tasainen. Ranking ykk\u00f6sest\u00e4 viitoseen olivat kaikki 5,5 kilon sis\u00e4ll\u00e4! Me molemmat suomalaiset olimme niiden joukossa – Ahonen ranking ykk\u00f6sen\u00e4 (165,5kg). Itse olin viidenten\u00e4 (160 kg), joten taka-asemista l\u00e4hdett\u00e4isiin taas kisailemaan. Tiedossa oli, ett\u00e4 ranking on vain suuntaa antava ja siit\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4\u00a0oma ranking sijoitukseni miesten SM-kisoissa eli 10. ja hopeaa silti tuli.<\/p>\n

Itse MM-kisareissu. Valmistautuminen oli mennyt j\u00e4lleen kerran todella\u00a0hyvin ja se oli kovin treenijakso el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Paikat olivat tosi kovilla. Piti k\u00e4yd\u00e4 hieronnassa kerran viikossa, mutta maksimivoimiltani olin el\u00e4m\u00e4ni kunnossa eli 180 kg treenikunnossa. 150 kg ilman paitaa ja itseluottamus oli nyt hurjilla lukemilla, mitalin oli tultava.<\/p>\n

Lento Tshekkeihin l\u00e4hti aikaisin tiistaina 28.06 aamuna. Itse l\u00e4hdin\u00a0jo p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin Helsinkiin ja vietin hotellissa y\u00f6n. Koko
\nSuomen maajoukkueen oli tarkoitus kokoontua Helsinki-Vantaan ulkomaan\u00a0terminaalin aulassa pari tuntia ennen lentoa. Aamulla saapuessani\u00a0terminaaliin n\u00e4in ensimm\u00e4isen\u00e4 seuramme toisen MM-nostajan Jani\u00a0Niemen vanhempiensa kanssa odottamassa. Hetken odotellessamme muita\u00a0n\u00e4in ensimm\u00e4isen\u00e4 pahimman vastustajani terminaalin toisessa\u00a0p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta ei siin\u00e4 kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n pahoja katseita vaihdettu. Pikkuhiljaa saapui lis\u00e4\u00e4 muita tuttuja nostajakasvoja SM-kisojen palkintopalleilta ja huomasin ett\u00e4 kaikki valitut alle 23-vuotiaat olivat paikalla. Kukaan ei ollut loukkaantunut tai sairastunut, Suomen parhaat olivat siis paikalla. Tiesin, ett\u00e4 suorituspaineet tulevat olemaan kovat kun joukossa oli useita MM-mitalisuosikkeja. Lopulta joukkueenjohtajan saapuessa kokoonnuimme kaikki yhteen ja siin\u00e4 annettiin tarkat ohjeet maajoukkueen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 yms. Ja tehtiin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 edustamassa Suomea – sen mukaan piti matkalla k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Odotellessamme lentoa olivat kaikki aika hiljaisia, kukaan ei paljoa jutellut kellek\u00e4\u00e4n. Varmaan monilla j\u00e4nnitys ja suurimmalle osalle kokonaan uusi tilanne vaikutti asiaan. Kaikki meni kuitenkin hyvin, lento oli ajallaan ja matkalaukut saimme my\u00f6s nopeasti Prahaan saavuttuamme. Siit\u00e4 jatkoimme matkaa noin 70km bussilla kisapaikalle Pilseniin. Aamulla kahdeksan maissa l\u00e4hti lento Helsingist\u00e4 ja olimme Pilseniss\u00e4 n. kello 14:00 Suomen aikaa. Oli hieno, l\u00e4mmin ja aurinkoinen keli. Vaikka painontiputus oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin matka oli sopivan pitk\u00e4, eik\u00e4 rasittanut liikaa. Heti saavuttuamme hotellille huomasimme mahtavat puitteet. Se ei ollutkaan pelkk\u00e4 hotelli. Se sis\u00e4lsi my\u00f6s kisalavamme komeissa hotellin tiloissa, mitk\u00e4 olivat viimeisen p\u00e4\u00e4lle laitetut – oli uudet tenniskent\u00e4t, uima-altaat, ravintolat, baarit, kasinot, konferenssitilat ja hyv\u00e4t l\u00e4mmittelytilat – kaikki samassa paketissa. Mik\u00e4 sen parempaa, kun p\u00e4\u00e4see suoraan punnituksesta hotellihuoneeseen ihan rauhassa tankkaamaan ja keskittym\u00e4\u00e4n kisaan.<\/p>\n

Hotellissa tosin meni aika kauan aikaa huoneiden ja kisapassien\u00a0selvittelyss\u00e4. Sain huonekaverikseni leppoisan joukkueenjohtajan
\nSohlmanin Sepon, joka my\u00f6s huolsi joukkueen nostajia yhdess\u00e4 Orhan\u00a0Tapanin kanssa. L\u00e4hdimme siis matkaan tiistaina ja oma kisap\u00e4iv\u00e4ni
\noli vasta torstaina, joten se yksikin keskiviikko eli kisojen avausp\u00e4iv\u00e4\u00a0muiden MM-nostoja katsellessa oli todella tuskaa. Ja viel\u00e4 kun\u00a0seurakaveri Niemen Jani otti hienosti MM-hopeaa alle 18-vuotiaissa! niin paineet kasvoivat entisest\u00e4\u00e4n. Mutta my\u00f6s\u00a0positiivisia asioita oli paljon, ehdittiin muiden kilpailijoiden\u00a0kanssa tutustua ja vaihtaa lajin kannalta elint\u00e4rkeit\u00e4\u00a0kertomuksia treeneist\u00e4, nostotekniikoista, kokemuksista,\u00a0ruokailutavoista ja kaikesta v\u00e4h\u00e4nkin voimailuun liittyvist\u00e4\u00a0asioista. Vaikka nuoria viel\u00e4 ollaankin, tietoa l\u00f6ytyy ja on hankittu jo paljon. My\u00f6s saman sarjani pahimman kilpailijan Ahosen\u00a0Antin kanssa tuli juteltua paljon ja saimme selville mm. ett\u00e4\u00a0molemmilla oli t\u00e4ysin sama raakapenkki maksimi eli 150 kg ja paras treenimaksimi paidalla 180 kg ja molemmat l\u00e4hes yhteen \u00e4\u00e4neen manasimme kun kumpikaan ei saa\u00a0enemp\u00e4\u00e4 paidasta hy\u00f6ty\u00e4 irti – useat kun saavat sen 50 kg. Tiesimme, ett\u00e4 edess\u00e4 oli todella kova ja tasainen kisa tulossa eik\u00e4 mitaleja jaettaisi ilmaiseksi – siit\u00e4 eteenp\u00e4in tsempattiinkin toisiamme ja p\u00e4\u00e4tettiin olla kisassa molemmat palkintopalleilla. Muuten ei olisi kotiin menemist\u00e4.<\/p>\n

Hotellin ravintolassa ruoan tilaaminen eli riisin ja kanan saaminen ilman suolaa ja marinadia ei oikein toiminut – en ole el\u00e4iss\u00e4ni sy\u00f6nyt niin\u00a0suolaista kanaa. Paikallisilta ei englanti sujunut aina kovin\u00a0luotettavasti.<\/p>\n

Onneksi suolainen ruoka ei silti ker\u00e4nnyt ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 nestett\u00e4\u00a0kehoon ja vaaka n\u00e4ytti torstaina tasan 67.00kg kisapunnituksessa paikallista aikaa kello 15:00 kun kisa alkaisi kello 17:00. Nelj\u00e4 kiloa siin\u00e4 tippui painoa muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, joten painontiputus oli mennyt ihan nappiin vaikka Tshekeiss\u00e4 oli todella kuuma ja kostea ilma. Ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 helpoimmat olosuhteet painontiputukseen. Juominen kun oli\u00a0t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja suolat olivat kiellettyj\u00e4 nautittavaksi. Ollessamme punnituksessa Antin kanssa tuli kovia katseita kanssakilpailijoiltamme ja\u00a0totesimme vain ett\u00e4 ei noi nyt ainakaan meit\u00e4 enemm\u00e4n voi nostaa.\u00a0Uhoaminen valmistautuessa kisaan itseluottamuksen nostattajana kun\u00a0kuuluu asiaan. Aloituspainoksi varma tulos 160kg l\u00f6ys\u00e4ll\u00e4 paidalla\u00a0oli taktiikkana.<\/p>\n

Kun punnitus ja varustarkastus oli ohi, kello n\u00e4ytti 15:30 ja 45min p\u00e4\u00e4st\u00e4 piti olla jo l\u00e4mmittelem\u00e4ss\u00e4! Joten kiireesti hotellihuoneeseen
\ntankkaamaan mit\u00e4 ehtii mutta paniikkia ei saanut kehkeyty\u00e4. Sitten\u00a0nopeasti l\u00e4mmittelem\u00e4\u00e4n ja j\u00e4nnityst\u00e4 alkoi n\u00e4ky\u00e4 sek\u00e4 omassa
\nett\u00e4 muidenkin ilmeiss\u00e4. N\u00e4ytt\u00f6ruudulle ilmestyiv\u00e4t aloituspainot. NELJ\u00c4LL\u00c4 sama aloitusrauta 160kg! Valko-Ven\u00e4j\u00e4n pojalla oli kovin aloitus 165kg, ja meill\u00e4 Suomi-pojilla molemmilla sama. Itse olin painavin n\u00e4ist\u00e4 160 nostajista, joten kaikkien onnistuessa olisin vasta viidenten\u00e4 ensimm\u00e4isten nostojen j\u00e4lkeen! Muilla tosin ei ollut meid\u00e4n k\u00e4rkiviisikkoon mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta. Siis odotettu mielett\u00f6m\u00e4n tiukka kisa tulossa. Ekat kansainv\u00e4liset kisat ja muutenkin suuret paineet, niin nyt ne kasvoivat pilviin hetkess\u00e4. Mutta se oli pelin henki, n\u00e4ill\u00e4 menn\u00e4\u00e4n ja aloitusta ei vaihdeta.Varma tulos oli kuitenkin saatava ja\u00a0mahdollisuus etteiv\u00e4t kaikki saa tulosta on nyky-penkkikisoissa suuri.\u00a0Oli mukavaa l\u00e4mmitell\u00e4 kun Antin kanssa teimme kaikki l\u00e4mmittelytkin\u00a0samoilla painoilla ja paidalla lopuksi otimme lankkuun reilulla\u00a0pys\u00e4ytyksell\u00e4 aloitusraudat yl\u00f6s ja eikun kisaan!<\/p>\n

\"Hopeanosto
Hopeanosto 167,5 kg<\/figcaption><\/figure>\n

Ei ole ikin\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4nyt niin paljon, jotenkin tuntui ett\u00e4\u00a0itseluottamus romahti jossain vaiheessa. Painontiputus tekee aina saman tepposen, luottoa ei siis l\u00f6ytynyt yht\u00e4\u00e4n ja helppo aloitus 160 kiloakin jo kiristi p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Antin eka nosto 160 ja hylky. Ajattelin ett\u00e4 ei helv… Tuomarilinja oli TODELLA tiukka, paljon tiukempi kuin esim. miesten SM-kisoissa – nyt kun tanko meni v\u00e4h\u00e4nkin mahalle, suoraan 3-0 hyl\u00e4tyksi. Olin heti Antin j\u00e4lkeen seuraavana, kuulutukset englanniksi ja oman nimens\u00e4 kun kuuli tiesi ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei ole pakenemista – k\u00e4det t\u00e4risiv\u00e4t ennen nostoa, mutta Orhan Tapsan huolto toimi hyvin ja sai edes v\u00e4h\u00e4n rauhoitettua hermostunutta raumalaisnuorta. Ykk\u00f6sosto 160 kg oli 3-0 hyv\u00e4ksytty – helpotus oli suuri ja ekan kierroksen j\u00e4lkeen kolmantena! Mutta huomasi ett\u00e4 painontiputus oli v\u00e4h\u00e4n jo vienyt mehuja ja paita ei potkinut, ei yht\u00e4\u00e4n. Alkutaktiikkana oli ett\u00e4 vain 1.nosto otetaan l\u00f6ys\u00e4ll\u00e4 paidalla. Mutta mitalinmenetys oli mieless\u00e4 jos muutkin saisivat toisellaan aloituksen yl\u00f6s, joten seuraavaan 162,5kg ja paidan kaulusta hieman alemmas ett\u00e4 saisi edes v\u00e4h\u00e4n potkua enemm\u00e4n paitaan.
\n2. Nosto, ei en\u00e4\u00e4 niin pahat j\u00e4nnitykset, kun tulos oli jo saatu ja kisa aloitettu. Laskussa, 5 cm ennen kuin tanko oli rinnassa, tanko l\u00e4hti pahasti kaulalle, joten yl\u00f6sp\u00e4in ty\u00f6nt\u00e4ess\u00e4 tuli v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 liikerata ja tanko j\u00e4i puoleen v\u00e4liin. K\u00e4vi niin kuin pelk\u00e4sinkin, KAIKKI saivat tuloksen. Antti otti 165kg toisellaan yl\u00f6s ja Puolan kaveri otti toisellaan 160 kg aloituksen my\u00f6s hyv\u00e4ksytysti, joten olin vasta viides toisen kierroksen j\u00e4lkeen, Antti toisena. Oli todella nopeat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset\u00a0edess\u00e4, kolmanteen nostoon 162,5 kg riitt\u00e4isi pronssille jos muut eiv\u00e4t saa enemp\u00e4\u00e4. Tai kire\u00e4mpi paita p\u00e4\u00e4lle ja SE raudat 167,5kg tankoon ja\u00a0onnistuessa kakkoseksi ja l\u00e4hes varma mitali. Tai kolmantena vaihtoehtona oli 170 kg ja kilpailun k\u00e4rkeen. Valko-Ven\u00e4l\u00e4inen johti 170kg tuloksella ja olin h\u00e4nt\u00e4 100 g kevyempi, mutta ajattelimme, ett\u00e4 on liian riski\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 170 puolelle – jos j\u00e4\u00e4kin ilman tulosta viimeisess\u00e4 ja j\u00e4\u00e4 kokonaan ilman mitalia. Tapsan ja minun p\u00e4\u00e4t\u00f6s osoittautui lopulta t\u00e4ysin\u00a0oikeaksi, kunnon paita vaan p\u00e4\u00e4lle ja suomenenn\u00e4tysraudat. T\u00e4nne tultiin\u00a0kisailemaan voitosta, mutta noloahan se olisi jos j\u00e4isi ilman\u00a0mitalia. Paita kun saatiin p\u00e4\u00e4lle, se tuntui heti paljon paremmalta\u00a0ja kire\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. Tapsakin huomasi ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 paidalla l\u00e4htee,\u00a0l\u00f6ys\u00e4 paita kun oli venytetty l\u00e4hes k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi.<\/p>\n

3.nosto
\nalle 23-v SE raudat 167,5kg ja olin ensimm\u00e4isen\u00e4 nostamassa viimeisen kierroksen mitalirautoja – nelj\u00e4 muutakin oli yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 samaa tai suurempaa rautaa ja olivat viel\u00e4 puntarillakin kevyempi\u00e4. Paineet olivat aivan mielett\u00f6m\u00e4t, k\u00e4det t\u00e4risiv\u00e4t ja tiesin, ett\u00e4 oli pakko ladata\u00a0kaikki peliin! T\u00e4m\u00e4 olisi viimeinen mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 MM-mitaleille ja viel\u00e4 suomenenn\u00e4tysraudatkin k\u00e4sill\u00e4 – sen oli pakko riitt\u00e4\u00e4 viimeisen noston motivaatioksi! Tapsan piti taas rauhoitella minua oikein kunnolla kun py\u00f6rin hermostuneena pisin odotteluhuonetta ja olin niin sekaisin, ett\u00e4 tuli ehdotettua viel\u00e4 uudestaan paidanvaihtoakin l\u00f6ysemp\u00e4\u00e4n takaisin. Onneksi Tapsa ei suostunut ja lopulta saatiin mies psyykattua viimeiseen nostoon ja itseluottamusta nuppiin. Tanko valmis. Rannesiteet niin kire\u00e4lle ett\u00e4 vinkuu, kunnon ly\u00f6nti\u00e4 selk\u00e4\u00e4n ja menoksi lavalle – kova katse rautoihin ennen penkille menoa ja tangosta kiinni. Asennon hinkkasin tukevaksi loppuun asti niin ettei varmasti rauta ainakaan keinu mihink\u00e4\u00e4n suuntaan. START ja kunnon keskittyminen ettei varmasti
\ntanko meinaakaan l\u00e4hte\u00e4 mahalle – siit\u00e4 ei saanut ottaa punaisia. Tuli\u00a0hyv\u00e4 lasku ja PRESS ja kaikki paukut peliin ja HELPPO nosto yl\u00f6s asti!!
\nKevyin nosto koko kisassa, varaakin j\u00e4i viel\u00e4 – 3-0 hyv\u00e4ksytty ja\u00a0suomenenn\u00e4tys oli vihdoinkin rikottu! Hirve\u00e4t tuuletukset ja huudot
\nniin, ett\u00e4 varmasti jokainen katsomossa ja tuomareista tiesiv\u00e4t ett\u00e4\u00a0ollaan Suomeen viem\u00e4ss\u00e4 mitalia. Rannesiteetkin lensiv\u00e4t melkein
\nsivutuomaria p\u00e4in… Kukaan lopuista ei saanut viimeisi\u00e4 rautojaan\u00a0yl\u00f6s joten MM-hopeaa suomenenn\u00e4tyksell\u00e4 oli tosiasia! Antti otti pronssia, eli Suomeen kaksi historiallista mitalia samasta sarjasta. Tehtiin se mit\u00e4 luvattiinkin, eli oltiin molemmat palkintopallilla ja j\u00e4tettiin Puolan pojat ilman mitaleita! Revanssi oli k\u00e4yty, otin h\u00e4nen vanhan suomenenn\u00e4tyksen omiin nimiini ja nousin 5.sijalta hopealle ja h\u00e4nen edelleen viimeisell\u00e4 nostolla. Ei todellakaan helppo homma, mutta tuntui sit\u00e4kin paremmalta tiukan kilpailun j\u00e4lkeen! Ei moni varmaan ymm\u00e4rr\u00e4k\u00e4\u00e4n miten vaikeaa on enn\u00e4tyksi\u00e4 paukutella kansainv\u00e4lisill\u00e4 lavoilla vaikka treeneiss\u00e4 nostellaankin kovia rautoja. Paineet ovat t\u00e4ysin eri luokkaa kuin miss\u00e4\u00e4n muissa kisoissa, pit\u00e4\u00e4 olla t\u00e4ydellinen nosto ja taktikointi on raakaa puuhaa. Vaikka mieli tekisikin nostaa isompia rautoja niin pummatessa menev\u00e4t mitalisijoitukset sivu suun. Joten kaikin puolin kisasta ei j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n hampaankoloon, vaikka j\u00e4ikin vain 2,5 kg maailmanmestaruudesta. Itselleni t\u00e4m\u00e4 oli todella suuri voitto alkuvuoden pahan pettymyksen j\u00e4lkeen!<\/p>\n

\"Mitalikolmikko\"
Mitalikolmikko<\/figcaption><\/figure>\n

MM-mitalikolmikko siis:<\/p>\n

Valko-Ven\u00e4j\u00e4n voittaja 170 kg, Min\u00e4 167,5 kg, Antti 165 kg. Asioita voi\u00a0mietti\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in, mit\u00e4 tuli tehty\u00e4 ja mit\u00e4 olisi voinut tehd\u00e4 toisin, mutta turha jossitella. Kilpailutilanteessa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t vain kilpailija ja huoltaja, mit\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 ja mit\u00e4 ei – ja silloinkin joskus tulee tehty\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, kun aikaa on v\u00e4h\u00e4n. Mutta niist\u00e4 virheist\u00e4kin opitaan. Sit\u00e4 se kilpaurheilu on, mutta onnistumisessa ne uskomattomat tuntemukset ovat sit\u00e4, mink\u00e4 takia t\u00e4t\u00e4 haluaa tehd\u00e4 eli kilpailla itse\u00e4\u00e4n ja muita vastaan.<\/p>\n

Heti kisan j\u00e4lkeen soitto Inkiselle ja pikkuhiljaa alkoi puhelin piippaamaan tauotta onnittelusoittoja, kun olivat seuranneet netin kautta kilpailun kulkua.<\/p>\n

Loppup\u00e4iv\u00e4t sitten nautittiin mitalista, hyv\u00e4st\u00e4 ruuasta ja\u00a0auringosta sek\u00e4 seurattiin muiden valmistautumisia ja tsempattiin heid\u00e4n omia kisoja. Saimme my\u00f6s muutamia ulkomaalaisia nostajatuttavuuksia mm.\u00a0It\u00e4vallasta, Unkarista ja Etel\u00e4-Afrikasta asti. Samanhenkist\u00e4
\nleppoisaa porukkaa n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n kaikki voimanostajat maasta riippumatta.<\/p>\n

Kotiinl\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4 oli Sunnuntai 5.7, l\u00e4hes 40 astetta auringossa\u00a0l\u00e4mmint\u00e4. Palautimme huoneet kello 12, mutta jouduimme odottamaan
\nbussikyyti\u00e4 Prahan lentokent\u00e4lle nelj\u00e4\u00e4n asti ja lento l\u00e4hti vasta\u00a0my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla. Mutta mik\u00e4s siin\u00e4 odotellessa hyv\u00e4n porukan
\nkanssa hotellin uima-altaalla aurinkoa ottaen, hyvin sy\u00f6dess\u00e4\u00a0lentokent\u00e4n ravintolassa ja viimeisten korunoiden tuhlaamisessa
\ntuliaisiin. Lento oli ajallaan ja kaikki meni l\u00e4ht\u00f6selvityksess\u00e4\u00a0hyvin. Helsinki-Vantaan lentokent\u00e4ll\u00e4 olimme Sunnuntaina ennen puolta
\ny\u00f6t\u00e4 +5 asteen l\u00e4mp\u00f6tilassa shortsit ja t-paita p\u00e4\u00e4ll\u00e4.\u00a0Matkalaukkuja odotellessa alkoi jo v\u00e4symys painaa. Hetken kuluttua
\nvihdoin sain oman laukun. Viimeiset tervehdykset nostajakavereille –\u00a0haikea mielih\u00e4n siin\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tuli kun koko viikko ollaan porukalla
\noltu yhdess\u00e4, kisailtu ja tutustuttu. Lopulta koko porukka hajosi\u00a0pisin pitkin koko Suomea, kuka asuu Oulussa, Kuopiossa, Turussa,
\nSotkamossa jne… Tiet\u00e4\u00e4 ettei ole mahdollisuutta samaa porukkaa\u00a0en\u00e4\u00e4 ker\u00e4ttyn\u00e4 samaan paikkaan toista kertaa. Itseni mukaan lukien monille oli t\u00e4m\u00e4 viel\u00e4 viimeinen vuosi junnuissa. Ehk\u00e4 sitten vuoden 2010 miesten penkin SM-kisoissa taas n\u00e4kee osaa porukasta, ne jotka sinne asti ovat p\u00e4\u00e4sseet.<\/p>\n

\"Inkisen
Inkisen tekem\u00e4 kakku<\/figcaption><\/figure>\n

Aamuy\u00f6st\u00e4 olin vihdoin vanhempien luona Raumalla. Siin\u00e4 viel\u00e4 pari tuntia tavaroiden purkamista ja vanhempien kanssa juttelua matkan kommelluksista ja hienoista kokemuksista – ja tietysti MM-hopeamitalin esittely\u00e4.<\/p>\n

MM-kisat olivat suuri menestys koko Suomelle, kaikkiaan 13 mitalia\u00a0kotiin viet\u00e4v\u00e4ksi 17 valitusta kilpailijasta ja kolme uutta nuorta
\nmaailmanmestaria. Omassa ik\u00e4luokassani, eli miesten alle 23-vuotiaissa,\u00a0kaikista 8 valitusta viisi toi mitalin kotiin ja voitimme sill\u00e4 suuren
\njoukkuehopeapystin. Toisaalta ei ollut ihmek\u00e4\u00e4n, koska kaikki 8 nostajaa\u00a0alkavat olla Suomen miestenkin parhaimmistoa omissa sarjoissaan. Alle\u00a023-vuotiaiden ja yleisen sarjan tasoero kun ei ole kovinkaan suuri.\u00a0Joten tulevaisuutta ajatellen Suomen penkkipunnerrustilanne\u00a0kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todella lupaavalta.<\/p>\n

Itsekin j\u00e4in osittain historiaan ollen Suomen ensimm\u00e4inen ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoa suomenenn\u00e4tyksen rikkonut nuorten penkin MM-kisoissa.<\/p>\n

Lopuksi haluan kiitt\u00e4\u00e4 sponsoreita, seuraa ja kaikkia tukeneita jotka\u00a0mahdollistivat ikimuistoisen MM-kisareissun!! Yrit\u00e4n kaikkeni pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt ensimm\u00e4iseksi ja viimeiseksi kansainv\u00e4liseksi kisareissuksi. Toivotaan, ett\u00e4 l\u00e4hivuosina saadaan l\u00e4pimurto my\u00f6s miesten kansainv\u00e4lisille lavoille.<\/p>\n

Seuraavaksi itsell\u00e4ni on tavoitteena 75kg painoluokkaan nousu ja 200kg\u00a0rikkominen. Ei varmaan ensi vuonna viel\u00e4 luvassa ole miesten SM-kisoista\u00a0sarjan vaihdon takia ihmeellist\u00e4 menestyst\u00e4, viel\u00e4 ottaen huomioon ett\u00e4 75kg sarja on Suomen yksi kovatasoisimmista t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Mutta ainoa ja oikea vaihtoehto t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on nostaa sarjaa ylemp\u00e4n\u00e4! Onhan n\u00e4it\u00e4 vuosia viel\u00e4!<\/p>\n

Iiro Virtanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\nIiro Virtasen kivinen tie kansainv\u00e4listen kisalavojen l\u00e4pimurrolle ja suomenenn\u00e4tyksen rikkomiseen Yleis\u00f6n pyynn\u00f6st\u00e4 tein t\u00e4llaisen ”pienen” jutun viimeisest\u00e4 kisa- ja treenivuodestani…\n<\/div>\n
Continue reading “Iiro Virtasen raportti MM-kisamatkasta”<\/span>…<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-368","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vanhat_jutut","entry"],"acf":[],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p3dL6A-5W","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=368"}],"version-history":[{"count":9,"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":381,"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions\/381"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.raumanydinvoima.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}